B -Laktaatti, päivystystutkimus

10303 B -LaktTeh

Tiedustelut

Asiakaspalvelu terveydenhuollon ammattilaisille:
Puhelin 030 660 6767
Sähköposti asiakaspalvelu@nordlab.fi

Asiakaspalvelu potilaille: 08 2377 8911

Indikaatio

Sepsiksen tai muun vaikean perussairauden vaikeusasteen, hapetuksen tai verenkierron riittävyyden arviointi (tehohoito). Laktaattiasidoosin seuranta.

Näyteastia

Ca-titrattu Li-hepariiniruisku 1,7ml

Näytteen käsittelyohjeet

NÄYTE: 1,7 ml (1,7 ml:n ruikussa minimi täyttötilavuus 1,0 ml) tai 1,5 ml (1,5 ml:n vastasyntyneille tarkoitetussa PICO70-ruiskussa minimi täyttötilavuus 0,5 ml) verta verikaasu/elektrolyyttiruiskuun, johon ei saa jäädä ilmaa. Ruiskun pää suljetaan ilmatiiviisti.

Kapillaariverinäyte: 175 µl Ca-Ion/elektrolyyttikapillaariin, joka suljetaan ilmatiiviisti.

LÄHETYS: Määritys on tehtävä välittömästi (15 minuutin sisällä näytteenotosta) tai näyte jäähdytetään heti näytteenoton jälkeen kylmägeelin avulla. Jääkaappilämpötilassa näyte säilyy edustavana enintään 30 min. OYS:n ulkopuolelta näytettä ei voi lähettää.

Menetelmä

Amperometrinen (verikaasuanalysaattorin laktaattielektrodi)

Tekotiheys

Päivittäin.

Tulokset valmiina

Päivittäin

Yleistä

Veren laktaattipitoisuus suurenee anaerobisen glykolyysin seurauksena, joka johtuu kudosten huonosta hapetuksesta (hengityksen tai verenkierron vajaus, sepsis tai vaikeat yleissairaudet), lisääntyneestä energiantarpeesta (esim. voimakas lihassuoritus) tai aerobisen glykolyysin häiriöistä (mm. perinnölliset lihassairaudet). Veren laktaattipitoisuus on normaalioloissa pieni, koska se muuttuu normaalisti pyruvaatiksi ja hajoaa aerobisesti hiilidioksidiksi ja vedeksi.

Viitearvot

Ikä/sukupuoli Viiteväli Yksikkö
kaikki 0.5 - 1.7 mmol/l

Tulkinta

Veren laktaattipitoisuus suurenee voimakkaassa lihasrasituksessa jopa 20-kertaiseksi. Suurentuneita pitoisuuksia tavataan verenkiertoelimistö- tai hengitysperäisessä akuutissa hypoksiatilassa, mutta kroonisessa hapenpuutteessa laktaattipitoisuus ei yleensä suurene.

Kudosten heikentynyt hapetus johtaa laktaattiasidoosiin, mitä voidaan käyttää tehohoidossa potilaan hoidon riittävyyden tai ennusteen arvioinnissa.

Diabeettisessa ketoasidoosissa laktaattia kertyy ketohappojen lisäksi elimistöön. Lisäksi veren laktaattipitoisuus voi olla suurentunut useiden malignien sairauksien yhteydessä. Eräissä myrkytystiloissa (salisylaatit, metanoli) ja joidenkin lääkeaineiden käytön seurauksena (mm. salisylaatit, biguanidit) veren laktaattipitoisuus voi suurentua, samoin kuin runsaan alkoholin nauttimisen jälkeen. Laktaattiasidoosin taustalla voi olla myös perinnöllinen lihassairaus, joka heikentää aerobista glykolyysiä.