Uraatti, häiritsevä lääkitys, plasmasta
10936 P -UraatLä
Tiedustelut
Asiakaspalvelu terveydenhuollon ammattilaisille:Puhelin 030 660 6767
Sähköposti asiakaspalvelu@nordlab.fi
Asiakaspalvelu potilaille: 08 2377 8911
Indikaatio
Uraattipitoisuuden seuranta siihen vaikuttavan lääkehoidon (rasburikaasi) aikana.
Näyteastia
Li-hepariiniputki 5 ml (jäihin)Näytteen käsittelyohjeet
NÄYTE: 5 ml laskimoverta otetaan esijäähdytettyyn litium-hepariiniputkeen (HUOM! geeliputki ei käy). Putki säilytetään jäävesihauteessa. Näyte sentrifugoidaan esijäähdytetyssä sentrifuugissa (+4 C). Plasma säilytetään jäävesihauteessa. Näyte on analysoitava mahdollisimman pian, mutta viimeistään 4 tunnin kuluessa näytteenotosta. Voimakas hemolyysi häiritsee määritystä.
Menetelmä
Fotometrinen, entsymaattinen.
Tekotiheys
PäivittäinTulokset valmiina
Päivittäin
Yleistä
Uraatti eli virtsahappo on elimistön puriiniaineenvaihdunnan lopputuote. Se poistuu elimistöstä munuaisten kautta. Uraatti suodattuu vapaasti glomeruluksista, mutta reabsorboituu kokonaisuudessaan tubuluksissa. Virtsaan erittyvä uraatti syntyy tubulaarisen sekreetion kautta. Uraatti on huonoliukoinen ja saostuu virtsahappona, jos pH laskee alle 5.5. Veripitoisuuden suurentuessa se voi kiteytyä niveliin (kihti). Virtsa uraattipitoisuudesta sekä diureesista ja virtsan happamuudesta riippuen se voi kiteytyä myös virtsateissä.
Raspurikaasi-hoitoa (Fasturtec) saavien potilaiden näytteen käsittelyssä on noudatettava erityisohjeita uraatin koeputkessa tapahtuvan hajoamisen estämiseksi.
Viitearvot
Ikä/sukupuoli | Viiteväli | Yksikkö |
---|---|---|
alle 16 v | 120 - 330 | µmol/l |
naiset 16-17 v | 120 - 330 | µmol/l |
naiset 18-49 v | 155 - 350 | µmol/l |
miehet | 230 - 480 | µmol/l |
naiset yli 50 v | 155 - 400 | µmol/l |
Tulkinta
Suurentuneita pitoisuuksia esiintyy kihdissä, sytoproliferatiivisissa tiloissa, joissa uraatin muodostus on lisääntynyt (leukemia ja muut maligniteetit, polysytemia, pernisioosi anemia, myelooma) ja tiloissa, joissa uraatin eritys on vähentynyt (munuaisten vajaatoiminta, hyperkalsemia, asidoosi, tiatsididiureettihoito). Sytostaattihoidon aiheuttama kudostuho voi myös lisätä uraattipitoisuutta. Plasman uraattipitoisuus voi olla suurentunut myös pre-eklampsiassa (raskausmyrkytys).
Pienentyneitä pitoisuuksia todetaan tiloissa, joissa uraatin muodostuminen on vähentynyt (vaikeat maksasairaudet, allopurinolihoito) tai erittyminen on lisääntynyt (salisylaatit, probenesidi, fenyylibutatsoni, Fanconin syndrooma) sekä proteiiniköyhän dieetin yhteydessä.