B12-vitamiini, transkobalamiini II:een sit., seerumista
1142 S -B12-TC2
Tiedustelut
Asiakaspalvelu terveydenhuollon ammattilaisille:Puhelin 030 660 6767
Sähköposti asiakaspalvelu@nordlab.fi
Asiakaspalvelu potilaille: 08 2377 8911
Indikaatio
B12-vitamiinin puutoksen tutkiminen. B12-vitamiinihoidon tehon arviointi.
Esivalmistelu
Näyte on otettava ennen B-12-vitamiini lääkitystä.
Näyteastia
Seerumi-geeliputki 5 mlNäytteen käsittelyohjeet
Näyte: 3 ml laskimoverta tai lähetettäessä 1 ml seerumia. Seerumi säilyy 3 vrk jääkaapissa, pitempiaikainen säilytys pakastettuna. Hemolyysi häiritsee määritystä. LÄHETYS: Seeruminäyte lähetetään huoneenlämpöisenä, mikäli perillä 1 vrk kuluessa, kylmänä mikäli perillä 3 vrk kuluessa, muuten pakastettuna.
Menetelmä
Kemiluminesenssiin perustuva immunokemiallinen menetelmä.
Tekotiheys
ArkipäivisinTulokset valmiina
Seuraavana arkipäivänä
Yleistä
B12-vitamiinin puutteen selvittelyssä ensisijaisena tutkimuksena suositellaan aktiivisen B12-vitamiinin (S-B12-TC2, 1142) määritystä. Siinä mitataan biologisesti aktiivista transkobalamiiniin sitoutunutta (holotranskobalamiini) B12-vitamiinia ja se on luotettavampi B12-vitamiinin puutoksen osoittaja kuin B12-vitamiinin kokonaispitoisuus.
B12-vitamiini on elimistölle välttämätön koentsyymi. Sitä saadaan eläinperäisestä ravinnosta ja sen päivittäinen vähimmäistarve on 2 mikrogrammaa. B12-vitamiinin puutoksen kehittymisessä kestää yleensä vuosia. Intrinsic factor on mahan limakalvon parietaalisolujen tuottamaa glykoproteiinia, jota tarvitaan B12-vitamiinin imeytymisessä ohutsuolen loppuosassa. B12-vitamiinin puute voi aiheuttaa mm. megaloblastista anemiaa, neurologisia oireita ja hedelmättömyyttä.
Viitearvot
Ikä/sukupuoli | Viiteväli | Yksikkö |
---|---|---|
tavoitearvo | yli 50 | pmol/l |
Tulkinta
Selvästi pienentyneet pitoisuudet (< 20 pmol/l) merkitsevät B12-vitamiinin puutosta. Se voi johtua huonosta imeytymisestä, lisääntyneestä tarpeesta tai puutteellisesta saannista. Syynä voivat siten olla esim. pernisiöösi anemia, atrofinen gastriitti, gastrektomia, malabsorptiotilat, suoliloiset, yksipuolinen ravinto (esim. puhdas kasvisruokavalio), pitkäaikainen runsas alkoholinkäyttö, kilpirauhastaudit ja raskaus (viimeinen kolmannes).
B12-vitamiinin puutos on kuitenkin mahdollinen myös silloin kun B12-TC2 on ns. raja-alueella 20-50 pmol/l. Tällöin suositellaan varmentavina jatkotutkimuksina metyylimalonaatin (S-MetMal, 4147) määrittämistä tai B12-vitamiinin puutteen poissulkua hoitokokeella. Metyylimalonaatti on B12-vitamiini puutteessa kertyvä metaboliitti.
Suurentuneita B12-vitamiinin pitoisuuksia voidaan nähdä myeloproliferatiivisissa sairauksissa, maksatautien ja vaikean munuaisten vajaatoiminnan yhteydessä sekä B12-vitamiinihoidon yhteydessä. Munuaisfunktion aleneminen huonontaa B12-vitamiinin puutokseen käytettävien diagnostisten testien osuvuutta, joten B12-vitamiini ja B12-TC2 pitoisuudet voivat olla virheellisesti myös viitealueella.
Kirjallisuusviitteet:
1. Loikas S. Megaloblastinen anemia. Kirjassa Porkka K, Lassila R, Remes K, Savolainen E-R (toim.). Veritaudit. Kustannus Oy Duodecim 2015, s. 182-196.
2. Jarquin Campos et al. Diagnostic Accuracy of Holotranscobalamin, Vitamin B12, Methylmalonic Acid, and Homocysteine in Detecting B12 Deficiency in a Large, Mixed Patient Population, Disease Markers, 2020, 7468506
3. J Oliveira et al. Revised diagnostic criteria and classification for the autoimmune lymphoproliferative syndrome (ALPS): report from the 2009 NIH International Workshop. Blood. 2010