Verikaasuanalyysi, perus, keskuslaskimoverestä

Osatutkimukset

Tiedustelut

Indikaatio

Happo-emästasapainon ja kudoshapetushäiriöiden toteaminen ja hoidon seuranta.

Näyteastia

Näytteen käsittelyohjeet

NÄYTE: 1,7 ml (1,7 ml:n ruikussa minimi täyttötilavuus 1,0 ml) tai 1,5 ml (1,5 ml:n vastasyntyneille tarkoitetussa PICO70-ruiskussa minimi täyttötilavuus 0,5 ml) verta verikaasu/elektrolyyttiruiskuun, johon ei saa jäädä ilmaa. Ruiskun pää suljetaan ilmatiiviisti.

Määritys on tehtävä välittömästi (15 min kuluessa) tai näyte jäähdytetään välittömästi näytteenoton jälkeen.

LÄHETYS: Kylmägeelin välissä tunnin sisällä näytteenotosta. Näytettä ei lähetetä OYS:n ulkopuolelta.

Näytteet keskuslaskimosta ottaa hoitava yksikkö.

Menetelmä

Näytteen pH ja CO2-osapaine mitataan potentiometrisesti spesifisten elektrodien avulla. O2-osapaine määritetään amperometrisesti. Hemoglobiini (Hb) määritetään spektrofotometrisesti. Emäsylimäärä (BE), aktuaalibikarbonaatti (aHCO3), hapen tilavuusosuus (O2-Vol%) sekä happisaturaatio (Hemoglobiini) (HbO2Sat) saadaan laskennallisesti.

Tekotiheys

Tulokset valmiina

Päivittäin

Yleistä

Verikaasuanalyysilla voidaan selvittää elimistön hapetustilaa (hapen ja hiilidioksidin osapaineet) ja happoemästasapainoa, josta näkyy hengityksen ja munuaisten toiminnan sekä muun aineenvaihdunnan tasapaino. Verikaasuanalyysillä on siten käyttöä useiden sairauksien päivystysdiagnostiikassa ja tehohoidossa.

Tulkinta

Happo-emästasapainon häiriöt voidaan jakaa neljään pääluokkaan: metabolinen asidoosi ja alkaloosi ja respiratorinen asidoosi ja alkaloosi. Laskimoveren happo-emästasapainon määrittämisellä ei voida tutkia hengityksen osuutta.

 Viiteväli:
 zB -pH     : 7.32 - 7.42
 zB -pCO2   : 5.0 - 6.7 kPa
 zB -pO2    : 4.0 - 6.1 kPa
 zB -BE     : -2.5 - 2.5 mmol/l
 zB -aHCO3  : 22 - 29 mmol/l
 zB -O2-Vol%: 13 - 18 %
 zB-HbO2Sat : 70 - 80 %

Huomautukset

Merkittäviä virhelähteitä määrityksissä ovat: 1) Väärä näytteiden säilytys tai kuljetus. 2) Väärä näytetilavuus/antikoagulanttisuhde. 3) Ilmakuplat näyteruiskussa. Mikäli näyteruiskussa on ilmakuplia, ei näytettä analysoida. 4) Näytteessä olevat hyytymät aiheuttavat vääriä tuloksia tai analysointi epäonnistuu. 5)Riittämätön kanyylin huuhtelu (ns. hukkanäyte).