D-vitamiini-25-OH, seerumista

Tiedustelut

Indikaatio

Epäily D-vitamiininpuutteesta

Näyteastia

Näytteen käsittelyohjeet

NÄYTE: 3 ml laskimoverta tai lähetettäessä 1 ml seerumia. Miniminäytemäärä lapsilla 0,4 ml seerumia. Seerumi säilyy 1 vrk huoneenlämmössä, jääkaapissa viikon, pitempiaikainen säilytys pakastettuna

LÄHETYS: Seeruminäyte lähetetään huoneenlämmössä, mikäli perillä vuorokauden kuluessa näytteenotosta, kylmänä mikäli perillä viikon kuluessa, muutoin pakastettuna.

Menetelmä

Immunokemiluminometrinen menetelmä mittaa sekä ergokalsiferolia (D2-vitamiini) että kolekalsiferolia (D3-vitamiini).

Tekotiheys

Tulokset valmiina

Seuraavana arkipäivänä

Yleistä

Kolekalsiferoli (D3-vitamiini) syntyy ihossa 7-dehydrokolesterolista UV-valon vaikutuksesta. Ravinto sisältää paitsi kolekalsiferolia myös kasveista peräisin olevaa ergokalsiferolia (D2-vitamiini). Maksassa ja munuaisissa ne muuttuvat biologisesti aktiiviseksi 1,25-OH-D-vitamiiniksi. Lisäkilpirauhashormoni stimuloi munuaisissa tapahtuvaa 1-hydroksylaatiota, mutta sitä voivat lisätä myös eräät muut hormonit (mm. estrogeenit, kasvuhormoni, prolaktiini) ja suurentunut plasman fosfaattipitoisuus. Lisääntynyt 1,25-OH-D-vitamiinipitoisuus puolestaan johtaa inaktiivisten D-vitamiinijohdosten (24,25-OH-D-vitamiinit) syntyyn. Lääkkeet, jotka indusoivat mikrosomaalisia entsyymejä maksassa (mm. barbituraatit ja fenytoiini) voivat johtaa muiden johdosten kuin 25-OH-D-vitamiinin muodostumiseen. Nämä ovat biologisesti inaktiivisia ja seurauksena saattaa olla D-vitamiininpuute. 1,25-OH-D-vitamiini mobilisoi kalsiumia ja fosfaattia solunulkoiseen nestetilaan lisäämällä yhdessä lisäkilpirauhashormonin kanssa luun osteoklastien aktiivisuutta sekä lisäämällä kalsiumin ja fosfaatin imeytymistä suolistossa. D-vitamiininpuutos aiheuttaa lapsilla riisitautia ja aikuisilla osteomalasiaa.

Viitearvot

Tulkinta

Osteoporoosin Käypä hoito -suosituksessa suositellaan D-25-vitamiinipitoisuuden tulkintarajoiksi seuraavia:

 alle 25 nmol/l = vakava puuutos
 alle 50 nmol/l = puutos
 50-75 nmol/l = yleensä riittäväksi katsottu pitoisuus
 75-120 nmol/l = tavoitepitoisuus osteoporoosipotilaalla

Osteoporoosin Käypä hoito -suosituksessa on D-25-vitamiinipitoisuuden vähimmäistavoitteeksi asetettu pitoisuus, jolla seerumin parathormonipitoisuuden (PTH) nousu estyy. D-25-vitamiinin ollessa aikuisella (vanhuksella) alle 50 nmol/l, PTH:n eritys on usein lisääntynyt, mikä nopeuttaa iäkkäillä luumassan vähentymistä.

Syinä alentuneeseen D-vitamiinipitoisuuteen voivat olla mm. D-vitamiinin suhteen puutteellinen ravinto, heikentynyt imeytyminen suolistosta tai vähentynyt D-vitamiinin muodostuminen iholla. Pienentyneitä pitoisuuksia tavataan riisitaudissa, osteomalasiassa ja malabsorptiotiloissa. D-vitamiinimyrkytyksessä pitoisuudet ovat runsaasti koholla (yli 250-300 nmol/l). D-vitamiinipitoisuuksissa nähdään Suomessa vuodenaikavaihtelua ja matalimmat tasot mitataan talvella.

D-25-vitamiinipitoisuuden mittaus riittää yleensä D-vitamiinin puutos- ja yliannostustilojen selvittämiseen. Immunologiset menetelmät mittaavat vaihtelevasti D-25-vitamiinipitoisuuden D2- ja D3-muotoja, minkä vuoksi eri menetelmät voivat antaa hieman eri tuloksia. Tarvittaessa muilla menetelmillä (esimerkiksi nestekromatografinen menetelmä) voi mitata tarkemmin D2- ja D3-muotojen pitoisuuden.

Tulkinnan kannalta on myös otettava huomioon, että alle 100nmol/l pitoisuuksilla immunokemiluminometrisen menetelmän mittausepävarmuus voi olla jopa +/- 30%. Tämän takia D25-vitamiinin statuksen seurannassa (peräkkäisissä mittauksissa) yli 40-50%:n tasoero voidaan tulkita kliinisesti merkittäväksi.