Glukoosi, plasmasta, paastotilassa
1468 fP-Gluk
Tiedustelut
Asiakaspalvelu terveydenhuollon ammattilaisille:Puhelin 030 660 6767
Sähköposti asiakaspalvelu@nordlab.fi
Asiakaspalvelu potilaille: 08 2377 8911
Indikaatio
Diabeteksen diagnostiikka
Esivalmistelu
Vähintään 10 tunnin paasto ennen näytteenottoa
Näyteastia
Fluoridisitraattiputki 5 mlNäytteen käsittelyohjeet
NÄYTE: Laskimoverta 2 ml fluoridisitraattivakuumi-putkeen (FC-mixture), sekoitetaan kääntämällä putki ylösalaisin 12-15 kertaa. Näyte säilyy 24 t huoneenlämmössä. Erotettu plasma säilyy huoneenlämmössä ja jääkaapissa 2 vrk, pakastettuna kuukausia. Muuhun kuin FC-putkeen otettu näyte on sentrifugoitava tunnin kuluessa näytteenotosta.
LÄHETYS: Kokoverinäyte (FC-putki) 24 t kuluessa tai muutoin erotettu plasma huoneenlämpöisenä mikäli perillä 2 vrk kuluessa.
Menetelmä
Fotometrinen, entsymaattinen. Glukoosin vierimittareissa ja verikaasuanalysaattoreissa elektrokemiallinen (biosensori).
Tekotiheys
PäivittäinTulokset valmiina
Päivittäin
Yleistä
Haiman insuliini ja glukagoni sekä useiden muiden umpirauhasten hormonit säätelevät veren glukoosipitoisuutta. Diabeteksessa glukoosin pääsy soluun on hidastunut insuliiniresistenssin tai insuliinin puutteen vuoksi, mikä johtaa veren glukoosipitoisuuden nousuun. Paastonjälkeinen veren glukoosipitoisuus on keskeinen diabeteksen luokittelukriteeri.
Viitearvot
Ikä/sukupuoli | Viiteväli | Yksikkö |
---|---|---|
kaikki | 4.2 - 6 | mmol/l |
Tulkinta
Glukoosiaineenvaihdunnan häiriöiden luokittelu laskimoverestä otetun paastonäytteen perusteella (Käypä hoito -suositus 2013)
< 6.1 mmol/l normaali paastosokeri
6.1-6.9 mmol/l kohonnut paastoglukoosi (IFG)
> 6.9 mmol/l diabeettinen paastosokeri
Diabeteksen diagnoosiin paastoverensokerin on oltava > 6.9 mmol/l kahtena eri päivänä. Henkilöille, joilla on kohonnut paastoglukoosi (IFG), tulee tapauskohtaisesti harkita sokerirasituskoetta (Pt-Gluk-R1).
Pohjoismaisen 2000-luvun alun väestöotoksen viitevälit olivat seuraavat:
4.2 - 6.3 mmol/l
Näytemuodon vaikutus: Glukoosipikamittareiden tulostaso on vakioitu plasman tasolle ihopistonäytteestä huolimatta, jotta ihopisto- ja laskimonäytteestä määritetyt glukoosipitoisuudet vastaisivat toisiaan. Ei-paastonäytteessä glukoosipitoisuus on ihopistonäytteessä kuitenkin 10-15 % suurempi kuin laskimonäytteessä, koska ihopistonäyte edustaa arterioliverta (glukoosia ei ole vielä otettu soluihin), kun taas laskimonäyte kuvastaa solujen käyttämättä jäänyttä glukoosin osuutta.