S -Litium

2260 S -Li

Tiedustelut

Asiakaspalvelu terveydenhuollon ammattilaisille:
Puhelin 030 660 6767
Sähköposti asiakaspalvelu@nordlab.fi

Asiakaspalvelu potilaille: 08 2377 8911

Indikaatio

Hoidon seuranta, myrkytysepäily

Esivalmistelu

Litiumhoidon seurantaa varten näyte otetaan 12 tunnin kuluttua edellisestä lääkeannoksesta (hyväksyttävä väli 10-14 tuntia).

Näyteastia

Seerumi-geeliputki 5 ml

Näytteen käsittelyohjeet

NÄYTE: 1 ml seerumia, joka tulisi erottaa mahdollisimman nopeasti (noin 1 tunnin kuluessa näytteenotosta), koska muuten litiumia kertyy punasoluihin. Seerumi säilyy viikon jääkaapissa ja pakastettuna kuukausia.

LÄHETYS: Lähetetään huoneenlämpöisenä.

Menetelmä

Fotometrinen

Tulokset valmiina

Näytteitä analysoidaan ja tulokset vastataan päivittäin.

Viitearvot

Sukupuoli	Ikäryhmä	Viiteväli	Yksikkö
		0.6 - 1.2	mmol/l

Tulkinta

Hoitoalue 0.60-1.20 mmol/l. Toksinen alue yli 1.50 mmol/l.

Litiumia käytetään psyykenlääkkeenä bipolaarisen eli kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoidossa. Se auttaa tasaamaan mielialan vaihteluita sekä vähentämään maanisten periodien ja masennusjaksojen esiintymistä.

Litium imeytyy ruoansulatuskanavasta täydellisesti. Eritys tapahtuu pääasiassa munuaisten kautta. Huippupitoisuus saavutetaan 2-4 tunnin kuluttua lääkkeen ottamisesta. Puoliintumisaika on 15-30 tuntia. Vakaa tila saavutetaan 5-6 vuorokauden kuluttua hoidon aloittamisesta. Annosmuutosten jälkeen litiumpitoisuus tulisi määrittää noin viikon kuluttua.

Lääkkeen terapeuttinen alue on suhteellisen kapea, ja yliannoksina se voi aiheuttaa munuais- ja kilpirauhasongelmia. Vanhuksilla puoliintumisaika pitenee. Natrium-, neste- ja happoemästasapainon muutokset, diureetit ja vuodelepo muuttavat litiumin pitoisuutta ja eritystä seerumista.

Haittavaikutukset: Litiummyrkytyksen riskiä lisäävät esimerkiksi diabetes, munuaisten vajaatoiminta, kohonnut verenpaine, kongestiivinen sydänsairaus, kuivuma ja lääkeaineinteraktiot. Harvinaisissa tapauksissa gammapatiat (erityisesti Waldenströmin makroglobulinemia) saattavat aiheuttaa epäluotettavia tuloksia.

Häiritsevät vuorovaikutukset: Kahvi vähentää litiumin pitoisuutta veressä. Omenamehu nautittuna samanaikaisesti litiumin kanssa (ei muut mehut) heikentää sen imeytymistä. Tiatsidit (esim. hydroklooritiatsidi), loopdiureetit (esim. furosemidi), verenpainelääkkeistä ACE-estäjät (esim. ramipriili, enapriili) ja AT-salpaajat (esim. losartaani, kandesartaani, telmisartaani), NSAID:t (eli tulehduskipulääkkeet, esim. ibuprofeeni, ketoprofeeni, meloksikaami, selekoksibi, etorikoksibi) sekä runsas ruokasuolan (NaCl) käyttö suurentavat litiumin pitoisuutta veressä.

Lähteet

Marko Sorvaniemi Psyykenlääkkeiden käytön edellyttämä laboratorioseuranta SIC! LÄÄKETIETOA FIMEASTA. 2016 urn.fi/URN:NBN:fi-fe2016060713354

Grandjean EM & Aubry J-M. Lithium: updated human knowledge using an evidence-based approach: part III: clinical safety CNS Drugs 2009

Awan S, Abelleira A, Khehra L, Hieber R. Undetectable serum lithium concentrations after coadministration of liquid lithium citrate and apple juice: A case report 2021 DOI: 10.9740/mhc.2021.01.027