Proteiini, fraktiot, virtsasta

Osatutkimukset

Tiedustelut

Indikaatio

Paraproteinuriaepäily, erityisesti vapaiden monoklonaalisten kevytketjujen osoittaminen. Paraproteiinin määrän kvantitointiin tulisi käyttää dU-Prot-Fr -tutkimusta. Proteinurian selvittely.

Näyteastia

Näytteen käsittelyohjeet

NÄYTE: 10 ml virtsaa. Näyte säilyy jääkaapissa 1 viikon, pitempiaikainen säilytys pakastettuna

LÄHETYS: Virtsanäyte lähetetään huoneenlämmössä.

Menetelmä

Proteiinifraktiot erotetaan elektroforeettisesti ja paikallistetaan proteiinivärjäyksellä. Albumiinin ja globuliinifraktion osuudet määritetään densitometrisesti.

Tulokset valmiina

10 vrk kuluessa

Yleistä

Munuaisissa suhteellisen pienikokoiset plasman proteiinit suodattuvat glomerulusmembraanin läpi primaarivirtsaan. Suurin osa suodattuneesta proteiinista reabsorpoidaan tubuluksissa niin, että virtsaan pääsee vain vähän plasman proteiineja. Esimerkiksi albumiinia suodattuu terveellä henkilöllä hyvin niukasti. Osa virtsan proteiineista voi olla peräisin alemmista virtsateistä. Tutkimusta käytetään virtsaan erittyvien monoklonaalisten komponenttien (paraproteiinit eli M-komponentit) toteamiseen tai poissulkuun. M-komponentit ovat monoklonaalisia immunoglobuliineja, jotka ovat peräisin poikkeavasta lymfosyytti- tai plasmasolukloonista. Paraproteiinit voivat kuulua mihin immunoglobuliiniluokkaan tahansa ja ne voivat koostua myös pelkistä immunoglobuliinin kevyistä tai raskaista ketjuista.

Tulkinta

Tutkimuksesta annetaan laboratorion atk-järjestelmään lausunto, jossa todetaan paraproteiinien (monoklonaalisten eli M-komponenttien) mahdollinen esiintyminen näytteessä. Lisäksi atk-järjestelmään vastataan albumiinin ja globuliinifraktion sekä paraproteiinien osuudet (%).

Virtsassa normaalisti esiintyvästä proteiinista keskimäärin 1/3 osa on albumiinia ja 2/3 globuliineja.

Virtsaan erittyvät paraproteiinit voivat olla seerumissa esiintyvää kokonaista monoklonaalista immunoglobuliinia ja/tai sen osia (tavallisimmin kevytketjuja). Mikäli kyseessä on ns. kevytketjutauti, eivät poikkeavat kevytketjut kasaannu seerumiin, vaan paraproteiini on herkemmin todettavissa virtsasta. Paraproteiinin esiintyminen virtsassa ja/tai seerumissa on yksi myelooman diagnostinen kriteeri.

Mikäli U-Prot-Fr tutkimuksessa havaitaan mahdollinen M-komponentti, tehdään ilman eri pyyntöä jatkotutkimus U-immunofiksaatiolla, josta vastauksena annetaan erillinen lausunto.

Huomautukset

Paraproteiinin määrän kvantitointiin tulisi käyttää dU-Prot-Fr -tutkimusta. Mikäli näytteestä on ilmoitettu vuorokausivirtsan määrä, muutetaan tutkimus laboratoriossa dU-Prot-Fr -tutkimukseksi.

Tarvittaessa asiakkaat voivat ottaa yhteyttä: Erikoiskemian laboratorio/elektroforeesi 040 6356375 (vain arkipäivinä 9-15)