Uraatti, vuorokausivirtsasta

Tiedustelut

Indikaatio

Kihdin ja virtsatiekivien diagnostiikka

Esivalmistelu

Virtsan keräyksestä on olemassa potilasohje www.nordlab.fi/ammattilaisille/ammattilaisen-avuksi/ohjeita-ammattilaisille/potilaille-annettavat-ohjeet

Näyteastia

Näytteen käsittelyohjeet

NÄYTE: Vuorokausivirtsan keräysastian pohjalle laitetaan 10 ml 1.0 M NaOH:ta säilöntäaineeksi. Keräysastia säilytetään huoneenlämpötilassa keräyksen ajan. Hyvin sekoitetusta vuorokausivirtsasta, jonka tilavuus on mitattu, otetaan 5 ml muoviputkeen. Vuorokausivirtsan kokonaistilavuus syötetään atk-järjestelmään tai merkitään näytetarraan. pH >8 säädetty virtsanäyte säilyy 4 vrk huoneenlämpötilassa. Näytettä ei saa säilyttää jääkaapissa eikä pakastaa.

LÄHETYS: Virtsanäyte lähetetään huoneenlämpöisinä.

Menetelmä

Fotometrinen, entsymaattinen.

Tekotiheys

Tulokset valmiina

Seuraavana arkipäivänä

Yleistä

Uraatti on huonoliukoinen ja saostuu helposti virtsateihin, kun pH laskee alle 6. Virtsan uraattipitoisuudesta sekä diureesista ja virtsan happamuudesta riippuen se aiheuttaa kivitaipumusta, jopa nefropatiaa, jos saostuminen on runsasta ja pitkäaikaista.

Viitearvot

Tulkinta

Sytostaattihoidon aiheuttama kudostuho voi äkillisenä suurentaa plasman uraattitasoa, minkä seurauksena urikosuria voi aiheuttaa äkillisen munuaisten vajaatoiminnan tai uraattinefropatian.

Uraatin erittyminen on lisääntynyt virtsaan joidenkin lääkkeiden vaikutuksesta (salisylaatit, probenesidi, fenyylibutatsoni), perinnöllisestä syystä (Fanconin syndrooma) sekä proteiiniköyhän dieetin yhteydessä.

Uraatin eritys on vähentynyt esim. munuaisinsuffisienssissa, hyperkalsemiassa, asidooseissa ja tiatsididiureettien käyttöön liittyen.