Albumiini, vuorokausivirtsasta

Tiedustelut

Esivalmistelu

Virtsankeräystä varten on olemassa potilasohje www.nordlab.fi/ammattilaisille/ammattilaisen-avuksi/ohjeita-ammattilaisille/potilaille-annettavat-ohjeet

Näyteastia

Näytteen käsittelyohjeet

NÄYTE: Virtsa. Hyvin sekoitetusta vuorokausivirtsasta, jonka tilavuus on mitattu, otetaan 5 ml muoviputkeen. Vuorokausivirtsan kokonaistilavuus syötetään atk- järjestelmään tai merkitään näytetarraan. Keräysastia pidetään kylmässä koko keräyksen ajan. Virtsanäyte säilyy viikon jääkaapissa.

LÄHETYS: Virtsanäytteet lähetetään huoneenlämpöisinä.

Menetelmä

Immunoturbidimetrinen.

Tekotiheys

Yleistä

Diabeteksen tavallinen komplikaatio on nefropatia, jonka osoittaminen alkuvaiheessa on tärkeää taudin jarruttamiseksi. Albuminurian osoittamisella on merkitystä myös verenpainetaudin ennusteen arvioinnissa. Albumiinin eritys kuvastaa glomerusten toimintaa paremmin kuin kokonaisproteiinin eritys.

Vuorokausivirtsan albumiinimääritystä voidaan tarvita proteiinimäärityksen rinnalla (dU-Prot), jos samasta näytteestä halutaan tietää albuminurian osuus proteiinien kokonaiserityksestä. Muutoin virtsan albumiinin ja kreatiniinin suhdetta voidaan yleensä käyttää tarkan vrk- tai yökeräyksen asemesta albuminurian osoittamiseen tai seurantaan, kun asento- ja rasitusproteinurian vaikutus otetaan huomioon tulkinnassa.

Viitearvot

Tulkinta

Vuorokausikeräyksen albumiinierityksen tulkinnassa voi hyödyntää seuraavia raja-arvoja: Normaali dU-Alb <30 mg, lisääntynyt albuminuria dU-Alb 30-300 mg ja selvästi lisääntynyt albuminuria dU-Alb >300 mg.

Lähteet: KDIGO 2012 Clinical Practice Guideline for the Evaluation and Management of Chronic Kidney Disease ja Käypä hoito Diabeteksen munuaistauti 20.4.2020