Fragiili-X, DNA-tutkimus, kudosnäytteestä

Tiedustelut

Indikaatio

Riskiraskaudet, kun suvussa/perheessä tiedetään esiintyvän fragiili X oireyhtymää tai kun vanhempien kantajuus tiedetään.

Suoritus

FMR1-geenin CGG-trinukleotiditoistojakson RP-PCR (repeat primed) ja koon määritys fragmenttianalyysillä. Tarvittaessa ekspansion metylaatiostatuksen määritys mPCR:lla. Tutkimus tehdään kaupallisilla IVD/CE merkityillä kiteillä (AmplideX FMR1 PCR ja mPCR kitit, Asuragen). Akkreditoitu menetelmä.

Näytteen käsittelyohjeet

NÄYTE: Istukkabiopsianäyte, n. 20-30 mg. OYS:n ulkopuolella otettu istukkanäyte suositellaan toimitettavaksi eristettynä DNA:na. Näytteen mukaan liitetään Genetiikan laboratorion lähete, jonka saa laboratorion kotisivuilta (www.nordlab.fi ja sieltä valitsemalla Lähetteet/Genetiikan laboratorio, NordLab Oulu).

LÄHETYS: OYS:ssa otettu näyte lähetetään välittömästi genetiikan laboratorioon (S6E 1. krs). OYS:n ulkopuolella otettu näyte pakataan huolellisesti ja lähetetään pika- tai ykköspostissa osoitteeseen: NordLab Oulu, Genetiikan laboratorio, PL 500, 90029 OYS.

Menetelmä

FMR1-geenin CGG-trinukleotiditoistojakson RP-PCR (repeat primed) ja koon määritys fragmenttianalyysillä. Tarvittaessa ekspansion metylaatiostatuksen määritys mPCR:lla. Tutkimus tehdään kaupallisilla IVD/CE merkityillä kiteillä (AmplideX FMR1 PCR ja mPCR kitit, Asuragen).

Tekotiheys

Tulokset valmiina

Viikon kuluessa näytteen saapumisesta.

Yleistä

Fragiili-X-oireyhtymä on yleisin tunnettu perinnöllinen kehitysvammaisuuden syy. Oireyhtymä ilmenee kehityksen viivästymisenä/kehitysvammaisuutena ja usein puheenkehityksen häiriöinä. Siihen liittyy tyypilliset dysmorfiset kasvonpiirteet (pitkänomaiset kasvot, korkea otsa, isot korvat)ja makro-orkidismi. Fragiili-X-oireyhtymä aiheutuu kromosomialueella Xq27.3 (FRAXA) sijaitsevan FMR1-geenin 5'-alueen CGG-toistojakson laajenemisesta, joka saa aikaan geenin inaktivoitumisen. Toistojaksojen lukumäärä on normaalisti <50 ja alue pysyy stabiilina periytyessään. Esimutaatiossa toistojaksojen määrä on >55-200 ja sen kantajat ovat kliinisesti terveitä. Esimutaation kantajanaisilla on kuitenkin todettu kohonnut riski ennenaikaiseen munasarjojen toiminnan hiipumiseen (premature ovarian insufficiency, FXPOI). Lisäksi iäkkäillä kantajamiehillä on raportoitu tremor- ja ataksiatyyppisiä oireita (FXTAS). Näiden kantajamanifestaatioiden patofysiologiaa ei täysin tiedetä. Esimutaatio saa aikaan alueen epästabiilisuuden meioosissa, jolloin sen koko kasvaa periytyessä. Normaalialueen ja esimutaatioalueen väliin jäävällä ns. harmaalla alueella (n. 45-54 CGG-toistoa) saattaa joissain perheissä jo esiintyä CGG-toistojaksoalueen epästabiilisuutta. Täysmutaatioiksi luokitellaan yli 200 toistojakson laajentumat, joihin liittyy geenin 5' -pään hypermetyloituminen eli geenin inaktivoituminen. Täysmutaatiot ovat epästabilleja sekä mitoosissa että meioosissa. Pojilla/miehillä täysmutaatio johtaa fragiili-X-oireyhtymän kliiniseen ilmenemiseen, tytöillä/naisilla noin 50-60%:ssa tapauksista ja fenotyyppi on vaihtelevampi. Toistojaksomutaatiot ovat ylivoimaisesti yleisin oireyhtymään johtava muutos (n. 99%:a tapauksista). Myös deleetioita tai pistemutaatioita on todettu FMR1-geenin alueella, mutta ne ovat harvinaisia.

Huomautukset

Sikiödiagnostisista tapauksista on hyvä ilmoittaa ja sopia ennakolta (puh. 040 6356302 tai 040 6356318).