Hepariinitrombosytopeniatutkimus, verestä

Tiedustelut

Indikaatio

Epäily hepariinin aiheuttamasta trombosytopeniasta (HIT). Epäily hepariinin aiheuttamasta valtimo- tai laskimotukoksesta.

Näyteastia

Näytteen käsittelyohjeet

2.7 ml laskimoverta putkeen, jossa on 0.3 ml 3.2 % Na-sitraattia. Näyte säilyy erottelemattomana huoneenlämmössä 8 h. Jos näytettä ei voida toimittaa laboratorioon 8 h sisällä, näyte sentrifugoidaan 2500xg 15 min, plasma erotellaan kahteen muoviputkeen ja pakastetaan.

Menetelmä

Hepariinin indusoimien IgG-luokan vasta-aineiden (anti-heparin-PF4 antibodies) osoitus potilaan plasmasta kemiluminesenssimenetelmällä.

Tekotiheys

Viitearvot

Tulkinta

Jos hepariinihoidossa olevalla potilaalla trombosyyttien määrä alenee, tulisi herätä epäily hepariinin aiheuttamasta trombosytopeniasta (HIT), mikä on vakava immunologinen haittavaikutus, johon liittyy valtimo- tai laskimotukostaipumus. HIT:n diagnoosi perustuu kliinisiin löydöksiin ja laboratoriomäärityksiin. Tyypin I HIT on lieväasteinen ja itsestään korjautuva tila, joka johtuu hepariinin suorasta vaikutuksesta trombosyyttien kanssa. Tyypin II HIT aiheutuu puolestaan vasta-aineiden välityksellä. Hepariini ja trombosyyteistä erittyvä trombosyyttitekijä 4 (PF4) muodostavat kompleksin, jota vastaan voi syntyä vasta-aineita. Hepariini-PF4-kompleksit reagoivat näiden spesifien IgG vasta-aineiden kanssa, jolloin ne voivat sitoutua trombosyyttien Fc-reseptoreihin. Tästä seuraa trombosyyttien aktivoituminen, mikä johtaa trombosyyttien agglutinoitumiseen, josta aiheutuu trombosytopenia. Nämä kompleksit voivat myös vaurioittaa endoteelia, jolloin tilanne voi edetä tukosten syntyyn. HIT:n aiheuttajana IgG-luokan vasta-aineilla on merkitystä, kun taas IgM ja IgA-luokan vasta-aineiden merkitys on vähäinen.

HIT:n todennäköisyyttä voidaan arvioida 4T-pisteytyksellä. Akuutissa tilanteessa vasta-aineiden osoitus voi olla negatiivinen, mutta tilanteen voi kontrolloida 1-2 viikon kuluttua trombosytopenian alkamisesta. Koska vasta-aineet eivät osassa tapauksista kykene aktivoimaan trombosyyttejä eivätkä siten aiheuta HIT:ä, erillisellä funktionaalisella menetelmällä voidaan tarvittaessa varmistaa, että todennetut vasta-aineet pystyvät aktivoimaan trombosyyttejä hepariinin läsnäollessa. Se tehdään alihankintalaboratoriossa, ks. 6234 S-HepFu. S-HepFu tutkimuksen tarpeesta suositellaan konsultoimaan sisätautihematologia.

Tutkimuksesta annetaan numeerisen tuloksen lisäksi lausunto. Tulkintalausunto vastataan riippuen vasta-ainepitoisuudesta:

 HeparTP-    Tulkintalausunto
 tulos

 <0,90       Ei todeta hepariinin indusoimia
 U/ml        trombosyyttivasta-aineita.
             Tyypin II HIT on epätodennäköinen.
             Kliinisen tilanteen mukaan suos. tarv.
             tutkimuksen 4399 B-HeparTP uusimista.

 0,90-1,10   Todetaan mahdollisesti pieni määrä
 U/ml        hepariinin indusoimia trombosyyttivasta-
             aineita. Kliinisen tilanteen mukaan suos.
             tarv. tutkimuksen 4399 B-HeparTP
             uusimista. Kliinisestä tilanteesta
             konsultoidaan hematologia.

 1,11-10,00  Todetaan hepariinin indusoimia
 U/ml        trombosyyttivasta-aineita. Löydös tukee
             kliinistä tyypin II HIT -diagnoosia.
             Kliinisestä tilanteesta
             konsultoidaan hematologia.

 >10,00      Todetaan suuri määrä hepariinin indusoimia
 U/ml        trombosyyttivasta-aineita. Löydös tukee
             kliinistä tyypin II HIT -diagnoosia.
             Kliinisestä tilanteesta
             konsultoidaan hematologia.