Kalsium, plasmasta

4598 P -Ca

Tiedustelut

Asiakaspalvelu terveydenhuollon ammattilaisille:
Puhelin 030 660 6767
Sähköposti asiakaspalvelu@nordlab.fi

Asiakaspalvelu potilaille: 08 2377 8911

Indikaatio

Kalsiumtasapainon seuranta, mm. lisäkilpirauhasen, munuaisten ja luuston sairaudet

Esivalmistelu

Paasto suositeltava

Näyteastia

Li-hepariini-geeliputki 5 ml

Näytteen käsittelyohjeet

NÄYTE: 3 ml laskimoverta tai lähetettäessä 1 ml litium-hepariiniplasmaa . Alle 2-vuotiailta 0.5 ml verta mikrogeeliputkeen. Plasma säilyy viikon jääkaapissa, pakastettuna kuukausia

LÄHETYS: Plasmanäytteet lähetetään huoneenlämpöisinä.

Menetelmä

Fotometrinen.

Tekotiheys

Päivittäin

Tulokset valmiina

Päivittäin

Yleistä

Plasman kalsiumista noin 40 % on sitoutunut proteiineihin, lähinnä albumiiniin, ja 10% komplekseihin. Noin 50 % on ionisoituneena, joka on biologisesti aktiivinen muoto. Plasman kalsiumpitoisuutta säätelevät parathormoni, kalsitoniini ja D-vitamiini vaikuttamalla luustoon, imeytymiseen suolistosta ja reabsorptioon munuaisista. Veren kalsiumpitoisuuden fysiologinen vaihteluväli on hyvin pieni.

Viitearvot

Ikä/sukupuoli Viiteväli Yksikkö
alle 6 v 2.15 - 2.7 mmol/l
6-10 v 2.05 - 2.7 mmol/l
11-15 v 2.15 - 2.7 mmol/l
aikuiset 2.15 - 2.51 mmol/l

Tulkinta

Seerumin (plasman) kalsiumpitoisuus pitää suhteuttaa samanaikaiseen albumiinipitoisuuteen ja tarvittaessa happo-emästasapainoon, koska elimistö pyrkii vakioimaan ionisoituneen kalsiumin pitoisuutta. Hypoalbuminemia- potilailla ja asidooseissa (mm. munuaisten vajaatoiminnassa) sekä keskosilla ionisoituneen kalsiumin pitoisuus antaa oikeamman kuvan kalsiumaineenvaihdunnan tilanteesta kuin kalsiumin kokonaispitoisuus.

Paastonäytettä suositellaan, jos halutaan poistaa ravitsemuksen satunnainen vaikutus kalsiumpitoisuuteen.

Hyperkalsemiaa tavataan mm. hyperparatyreoosissa ja D-vitamiinin yliannostuksessa, Pagetin taudissa, paraneoplastisena tai luuston metastaaseihin sekä myeloomaan liittyen. Kalsiumin plasmapitoisuus voi suureta myös immobilisaation, tyreotoksikoosin, sarkoidoosin ja tiatsididiureettien käytön seurauksena.

Hypokalsemiaa aiheuttavat mm. hypoparatyreoosi ja pseudohypoparatyreoosi, munuaisten vajaatoiminta, malabsorptio, D-vitamiinin puute, akuutti pankreatiiitti ja magnesiumin puute.

Virheellisen matala kalsiumtulos voi johtua gadoliniumia sisältävistä magneettitutkimusvarjoaineista (vaikutuksen kesto pari tuntia jos munuaisfunktio on normaali).