Glukoosi-koe, oraalinen, raskaudenaikainen

Osatutkimukset

Tiedustelut

Indikaatio

Raskaudenaikaisen diabeteksen diagnostiikka. Muilla potilailla tulee käyttää tutkimusta 1483 Pt-Gluk-R1. Potilaan paastoglukoosi tulisi olla tiedossa ennen glukoosirasituskokeen tilaamista. Jos paastoglukoosiarvo täyttää diabeteksen kriteerit (> 6,9 mmol/l), tutkimusta Pt-Gluk-R6 ei yleensä ole aiheellista suorittaa.

Esivalmistelu

Tutkimus tehdään aamulla. Potilas paastoaa 10 - 14 tuntia ennen glukoosikoetta (raskaana oleville suositellaan 12 tuntia). Paaston aikana vettä voi juoda normaalisti. Edeltävänä kolmena päivänä potilaan tulisi liikkua normaalisti ja noudattaa tavanomaista ruokavaliotaan, joka aikuisella sisältää vähintään 150 g hiilihydraatteja päivässä. Voimakasta rasitusta tulisi välttää edeltävän 10 tunnin paaston aikana. Muilta osin potilas noudattaa yleisiä ohjeita laboratoriotutkimuksiin valmistautumisesta (ks. www.nordlab.fi -> Potilasohjeet -> Potilasohje valmistautumisesta laboratoriotutkimuksiin). Potilaan valmistautumisen tueksi on olemassa potilasohje www.nordlab.fi/ammattilaisille/ammattilaisen-avuksi/ohjeita-ammattilaisille/potilaille-annettavat-ohjeet

Suoritus

- Koe aloitetaan paastoglukoosin vieritestillä 10756 P -Gluk-VT. Jos sen tulos on 7 mmol/l tai yli, koe keskeytetään eikä glukoosirasitusta tehdä.

- Jos P -Gluk VT - tulos on alle 7 mmol/l, tutkittavalta otetaan laskimoverinäyte (fluoridi-sitraatti-putkeen) glukoosimääritystä (P-Gluk 0H) varten.

- Aikuiselle annetaan juotavaksi 5 minuutin aikana 250 ml glukoosiliuosta (joka vastaa 75 g vedetöntä glukoosia). Lapsille annetaan samaa liuosta siten, että glukoosiannokseksi tulee 1,75 g/kg.

- Uudet laskimoverinäytteet glukoosimääritystä varten otetaan tarkalleen yhden ja kahden tunnin kuluttua siitä kun glukoosiliuosta on alettu juomaan (P-Gluk 1H ja P-Gluk 2H).

Kokeen aikana ei saa glukoosiliuoksen lisäksi nauttia mitään muuta (pieni määrä vettä voidaan tarvittaessa antaa juotavaksi). Potilaan tulisi tutkimuksen aikana istua paikallaan. Tutkimuksen aikana ei saa tupakoida.

Glukoosiliuoksen juominen saattaa aiheuttaa pahoinvointia. Mikäli potilas oksentaa kokeen aikana, koe keskeytetään. Jos aikuinen potilas on kuitenkin pystynyt oksentamatta juomaan 170 ml liuosta (50 g vedetöntä glukoosia), potilaan kanssa voidaan sopia, että koe tehdään loppuun.

Tekotiheys

Tulokset valmiina

Seuraavana arkipäivänä

Tulkinta

Raskausdiabeteksen diagnoosi voidaan tehdä kun yksi seuraavista kriteereistä täyttyy:

 P-Gluk 0H > 5,2 mmol/l
 P-Gluk 1H > 9,9 mmol/l
 P-Gluk 2H > 8,5 mmol/l

Glukoosiaineenvaihdunnan häiriöiden luokittelu muulloin kuin raskauden aikana (WHO):

 Normaali tulos:             P-Gluk 0H < 6,1 mmol/l
                          ja P-Gluk 2H < 7,8 mmol/l

 Suurentunut paastoglukoosi: P-Gluk 0H 6,1 - 6,9 mmol/l

 Heikentynyt glukoosinsieto: P-Gluk 2H 7,8 - 11,0 mmol/l

 Diabetes:                   P-Gluk 0H > 6,9 mmol/l
                         tai P-Gluk 2H > 11,0 mmol/l

Virheellinen glukoosiaineenvaihdunnan häiriöön viittaava tulos voidaan saada esim. jos hiilihydraattien saanti on ollut liian vähäistä tai potilaalla on hypokalemia, hypomagnesemia, hormonaalinen tablettiehkäisy tai duodenaaliulkus. Myös joidenkin maha-suolikanavan leikkausten, esim. gastrojejunostomian jälkeen voidaan saada virheellisesti glukoosiaineenvaihdunnan häiriöön viittaava tulos.

Virheellinen normaali tulos voidaan saada sairauksissa, joissa suoliston motiliteetti on lisääntynyt tai ravintoaineiden imeytyminen on muusta syystä huonontunut. Fyysinen rasitus kokeen aikana tai juuri ennen voi aiheuttaa virheellisesti normaalin tuloksen, samoin verensokeria alentavien lääkkeiden käyttö, monoamiinioksidaasin estäjät ja kahvi.

Lähteet

Insuliininpuutosdiabetes (online). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Sisätautilääkärien yhdistyksen ja Diabetesliiton Lääkärineuvoston asettama työryhmä 2018. (viitattu 15.1.2020). Saatavilla: www.kaypahoito.fi

Raskaudenaikaisen glukoosikokeen tulosten tulkinta: Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Diabetesliiton lääkärineuvoston ja Suomen Gynekologiyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2013 (viitattu 15.1.2020). Saatavilla: www.kaypahoito.fi

World Health Organisation. Definition, Diagnosis and Classification of Diabetes Mellitus and its Complications. Report of a WHO Consultation. Part 1: Diagnosis and Classification of Diabetes Mellitus. World Health Organization 1999. WHO/NCD/NCS/99.2 (viitattu 9.2.2017). Saatavilla: apps.who.int/iris/bitstream/handle/10665/66040/WHO_NCD_NCS_99.2.pdf?sequence=1&isAllowed=y