P -von Willebrand-tekijä,aktiivisuus(GPIb sitoutuminen)

Tiedustelut

Indikaatio

vWF korvaushoidon seuranta, vuototaipumuksen selvittely

Näyteastia

Näytteen käsittelyohjeet

2.7ml laskimoverta putkeen, jossa on 0.3ml 3.2% Na-sitraattia. Lapset: 0.9ml laskimoverta putkeen, jossa on 0.1ml 3.2% Na-sitraattia.

Näyte sentrifugoidaan 2500 x g 15min ja plasma erotellaan heti näytteenoton jälkeen. Plasma säilyy 24h huoneenlämmössä tai 12kk pakastettuna. Pakastettu näyte sulatetaan ennen analysointia +37 C:ssa. Näytettä ei saa säilyttää +2 - +8 C:ssa.

Lähetys: OYS:n ulkopuolelta lähetetään aina plasma pakastettuna.

Menetelmä

Turbidimetrinen

Tekotiheys

Tulokset valmiina

Seuraavana arkipäivänä

Yleistä

Von Willebrand tekijä (vWF) on endoteelisolujen ja megakaryosyyttien tuottama glykoproteiini ja se on keskeinen primaarihemostaasin tekijä. Kudosvauriossa vWF tarttuu endoteelin vauriokohtaan minkä myötä aktivoidut verihiutaleet voivat sitoutua vWF:iin GPIIb/IIIa-reseptorin välityksellä. Verihiutaleet tunnistavat vWF:n spesifisen GPIb:n ja GPIIb/IIIa:n niiden aggregaatiota välittävän reseptorin avulla.

Viitearvot

Tulkinta

Von Willebrandin taudissa vuototaipumus johtuu vWF:n määrän ja/tai sen aktiivisuuden alenemisesta.

Akuutin faasin reaktio, raskaus ja laajat endoteelivauriot nostavat sekä FVIII:n että vWF:n pitoisuuksia. Iän myötä vWF:n määrä lisääntyy.